It’s failure…. So… I don’t care!

Moka, virhe, epäonnistuminen, failaus, pettymys, kutsu sitä miksi haluat. Totuus lienee, että jokainen meistä epäonnistuu joskus.

Mutta mitä itseasiassa on edes epäonnistuminen? Epäonnistuminen on uusi tärkeä kokemus matkalla onnistumiseen. Se on tilanne, jossa sinun kykysi, taitosi ja osaamisesi ei ollut eteesi tulleen tehtävän tai asian tasalla. Ne ovat usein juuri niitä tärkeimpiä kehittymisen paikkoja jotka kertovat sinulle tehdystä ja tekemättä jätetystä työstä, siitä mitä vielä tarvitsee tehdä.

Epäonnistumiset tai onnistumiset eivät kerro yhtään mitään sinusta ihmisenä, ne eivät ole merkkijä siitä, että sinä olisit huono tai hyvä, ihmisenä! Tärkeää onkin erottaa toisitaan teot ja itsesi. Voimme kokea syyllisyyttä, nolostumista tai ärsytystä jostakin tapahtumasta tai teosta, mutta se ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi hävetä itseämme.

Me annetaan usein muiden odotusten tai sanomisten vaikuttaa siihen miten koemme itsemme, omat suorituksemme tai epäonnistumisemme. Se että annamme muiden käsiin vallan päättää olenko epäonnistunut vai en, ja se on minusta järjetöntä. Sinä itse tiedät mitkä ovat sinun tavoitteesi ja millä suunnitelmalla sinne pääset, millaisia taitoja sinun ehkä tarvitsee matkalla vielä hankkia. Sinä itse tiedät mitä sinulle tarkoittaa onnistuminen tai menestyminen. Älä anna muiden määrittää milloin olet epäonnistunut.

Tiesitkö muuten, että Suomessa vietetään epäonnistumisen päivää 13.10?

Päivän tarkoituksena on hälventää negatiivista suhtautumista epäonnistumiseen ja kannustaa ihmisiä yrittäjyyteen.
Tapahtuman taustalla vaikuttavat suomalaiset opiskelijat, joiden mielestä epäonnistuminen on viimeinen tabu, joka suomalaisessa kulttuurissa on murrettava…

Voit olla joko onnistuja, voittaja tai epäonnistuja, luuseri? Miksi me keskitymme virheiden huomaamiseen ja niiden välttämiseen? Joskus epäonnistumisesta seuraa suurempi onnistuminen, kuin mitä alunperin haimme. Jos kukaan ei koskaan olisi tehnyt kokeiluja, virheitä, epäonnistumisia, moni hieno keksintö olisi jäänyt tekemättä, tai huomaamatta. Millainen meidän maailmamme olisi ilman penisiliiniä, mikroaaltouunia… tai viagraa 🙂 ? Yhtään näistä ei tietoisesti keksitty. Moka voi olla lahja. Miksi meidän tarvitsisi pelätä tai välttää epäonnistumista? Monesti hyvää tarkoittavat sanat tai teot koetaankin täysin eri lailla kuin tarkoitettu. Huolimattomasti heitetty ”ehkä sitten ensi kerralla onnistut”-kommentti, saattaa vaikuttaa vielä kymmenien vuosienkin jälkeen ja ohjata meidän käyttäytymistä.

Sinun ei tarvitse osata asioita ensimmäisellä kerralla. Joku oppii jonkun asian nopeasti ja helposti, ja joku toinen asia on taas haastavampi. Kaiken ei kuulukaan olla helppoa, on täysin luvallista harjoitella ja opetella asioita. Joidenkin asioiden saavuttamiseksi pitää nähdä vaivaa ja tehdä työtä, siinä mitataan se kuinka paljon sitä oikeasti haluat. Joskus huomaamme välttelevän, pelkäävän epäonnistumista niin paljon, että se alkaa ohjaamaan meidän käyttäytymistä, saa meidät lopettamaan yrittämisen. Se että emme edes yritä takaa kyllä sen että emme voi epäonnistua, mutta samalla myös otamme itseltämme mahdollisuuden onnistua ja menestyä.

Onnistuaksesi on onnistumisen tahtosi oltava suurempi kuin epäonnistumisen pelkosi.”
— Näyttelijä Bill Cosby

Se miten me suhtaudumme pettymyksiin, epäonnistumisiin on hyvin yksilöllistä. Toisille epäonnistuminen on vain suurempi buustaus uuteen yritykseen, toiset käpertyvät kuoreensa ja kieltäytyvät edes harkitsevansa uudelleen yrittämistä. Suhtautumiseen vaikuttaa suurelta osalta, millaisen merkityksen me olemme antaneet asialle tai virheelle/epäonnistumiselle mielessämme. Lisäksi se miten ympäristö suhtautuu tai on suhtautunut meidän virheisiin muokkaa myös meidän reaktioita epäonnistumisten edessä.

Keskinkertaisten ja menestyvien ihmisten ero on siinä miten he näkevät epäonnistumiset ja reagoivat niihin. On ok kokea voimakkaitakin negatiivisia tunteita epäonnistuessa, me koemme tärkeät asiat yleensä voimakkaammin, niitä ei vaan kannata jäädä kelaamaan liikaa. Ota niistä oppi ja jatka matkaa paremmin valmistautuneena. Aina on jotain jonka voimme tehdä paremmin.

Epäonnistuja ei ole luuseri. Luuseri on se, joka kaaduttuaan ei enää nouse.”
— Santi Martínez

Jos uskot olevasi aina tuomittu epäonnistumaan, ikään kuin sinulta puuttuisi jotain olennaisia taitoja tai kykyjä, kannattaa käydä tsekkaamassa ettei vain kyse olisi uskomuksesta. Olet saattanut oppia välttelemään haasteita tai vaikeita tehtäviä epäonnistumisen pelossa. Vaatimalla itseltäsi vain täydellisiä suorituksia ja virheettömyyttä, voit tarkemmin tarkastelemalla huomata, että syy näihin epäreiluihin odotuksiin itseäsi kohtaan, ovat itseasiassa pelkoa epäonnistumisia kohtaan. Et ole sen epäonnistuneempi, huonompi tai lahjattomampi kuin muutkaan. Ehkä et vielä vain oppinut katsomaan epäonnistumisia sinua paremmin palvelevasta näkökulmasta. Et ehkä ole vielä vain huomannut antaa riittävästi arvoa omille saavutuksillesi.

Häviäjä ei ole se joka kärsii tappion vaan se joka antaa periksi.”
— Paolo Coelho

Kaikille meille on tyypillistä, että stressaavassa tilanteessa toimimme alitajunnan ohjaamana, samalla tavalla kuin aikaisemminkin olemme tehneet. Samankaltainen jännitystä aiheuttava tilanne laukaisee tietämättämme samat ajatukset, reaktiot ja toiminnat, jotka ei aina palvele meitä parhaalla mahdollisella tavalla. Siitä mihin kohdistamme huomiomme, muodostuu yleensä itseään toteuttava ennustus. Onneksi seuraavalla kerralla osaatkin kohdistaa huomiosi siihen mitä haluat tapahtuvan!

Pelko on usein tekijä joka estää optimaaliset suoritukset. Epäonnistumiset kuuluvat moniin suorituksiin ja niitä kohtaamatta menestyksestä voi olla turha haaveilla. Omalla mukavuusalueella on helppo liikkua, mutta kehittymistä tapahtuu, kun mennään alueelle joka ei vielä täysin hallussa. Silloin kun teet jotain uutta ja erilaista on siinä epäonnistumisen mahdollisuus.

Esimerkiki tanssissa, kun opetellaan uusia liikeratoja, tekniikoita tai niiden variaatioita, me välillä näytämme ja tunnemme itsemme hölmöiksi. Se on täysin ok, se kertoo uudenlaisesta kehittymisestä. Meidän kroppamme ja mielemme tarvitsee kehittyäkseen uusia ärsykkeitä, mutta myös toistoja sadaksemme liikkeet lihasmuistiin.

Jos mietitään urheilijaa, harva meistä on luonnostaan niin taitava, että voittaa heti, osaa kaiken heti. Mitä sitten? Moka on lahja, joka estää sinua tekemästä samoja virheitä uudelleen. Kilpailussa on aina voittajia ja häviäjiä. Hyvän kilpailijan on hallittava niin menestys ja voitot kuin vastoinkäymiset ja tappiotkin. Se millä odotuksilla, tavoitteilla menet kilpailuihin vaikuttaa kokemaasi lopputulokseen. Realistiset odotukset auttavat sinua saavuttamaan haluamasi lopputuloksen, ja samalla ne myös auttavat käsittelemään takapakkeja järkevämmin.

Seuraavaksi muutama helppo esimerkkikysymys, millä voit valmistautua seuraavaan kilpailuun/tehtävään, pettymyksen jälkeen:

MITÄ TAPAHTUI: mikä meni hyvin, mikä meni pieleen?
MILTÄ MINUSTA TUNTUI, MITÄ AJATTELIN: ennen suoritusta, sen aikana, sen jälkeen?
MITÄ OPIN, MISSÄ ON PARANNETTAVAA: mitä pitää vielä treenata?
SUUNNITELMA SEURAAVAA KERTAA VARTEN: mikä on tavoitteeni, mihin keskityn, millainen on ihannetilanne, kun kaikki sujuu hyvin, miltä se näyttää, tuntuu, kuulostaa?

Hyväksy oma epätäydellisyytesi. Jokainen meistä tulee tekemään joskus virheitä. Tunnista, tunnusta virheesi, mikä oli se kohta missä et onnistunut, ota siitä oppia. Kokemukset opettaa. Yleensä maailma ympärilläsi ei kaadu vaikka siltä joskus tuntuukin. Epäonnistuminen on mahdollisuus onnistua seuraavalla kerralla. Pelkäämme turhaan tuomitsemista, sitä että olemme lusereita. Aika harva meistä on oikeasti niin keskeinen henkilö, että ympäristömme pitkään jaksaisi märehtiä meidän epäonnistumisia. Sen sijaan että jäämme pohtimaan missä kaikessa olemme epäonnistuneet, tärkeämpää on miettiä mitä kaikkea olemme saaneet oppia, jotta emme toista aiempia virheitä.

Mieti miten paljon olet kasvanut matkallasi, millaisia hienoja voimavaroja olet jo saanut ja miten tulevaisuudessa voit parhaiten hyödyntää noita voimavarojasi. Ja tietenkin saavuttaa tavoitteesi.  Riittää että olemme joka kerta hieman parempia.

Epäonnistuminen on vain mahdollisuus aloittaa alusta, tällä kertaa fiksummin.”
— Henry Ford